Helsingin Sanomat kertoi artikkelissaan 6.1.2021 HOPE-hankkeesta, alla lainauksia tekstistä. Koko artikkelin voit lukea osoitteessa: https://www.hs.fi/tiede/art-2000007721242.html

Helsingin Sanomat – Tiede / Ilmanlaatu 6.1.2021
Miina Viljanen HS 

“Suomessa hengitetään maailman puhtainta ilmaa, mutta saasteisiin kuolee silti tuhansia ihmisiä vuodessa – Tulevaisuudessa ilmanlaatua ennustetaan kuin säätä.

Suomalainen Megasense-ohjelma kehittää mittausverkostoa, jonka avulla ilmanlaatua voitaisiin tutkia reaaliajassa yksittäisten katujen tarkkuudella. Seuraavaksi teknologiaa viedään maailman suurimpiin saastepesäkkeisiin.

”Suomessa on suhteellisen hyvä ilmanlaatu, mutta aina on mahdollista tsempata. Meillä on paljon paikallisia ongelmia, kuten teiden hiekoituksesta johtuva katupöly”, kertoo Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteiden professori Sasu Tarkoma. Hän johtaa yliopiston monitieteistä Megasense-ohjelmaa, jossa rakennetaan ilmanlaatua mittaavaa maailmanlaajuista havainnointijärjestelmää. Tavoitteena on tuottaa ilmassa olevista haitallisista aineista yhtenäistä ja reaaliaikaista tietoa.

”Jotta voitaisiin tehdä toimenpiteitä ilmanlaadun parantamiseksi, meidän täytyy ensin ymmärtää, miten ilmanlaatu kaupunkiympäristössä käyttäytyy. Siihen tarvitaan kattavaa mittausverkostoa ja valtavasti dataa.”

Tutkimus- ja kehitystyö lähtee liikkeelle Helsingistä, jossa ilmanlaatua mitataan tällä hetkellä kuudella Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) ylläpitämällä mittausasemalla.

KANNETTAVIA sensoreita testataan Euroopan unionin rahoittamassa Hope-hankkeessa, jota Helsingin kaupunki koordinoi. Kännykän kokoiset kannettavat mittalaitteet ovat kulkeneet 300 vapaaehtoisen matkassa kolmella eri alueella, Jätkäsaaressa, Vallilassa ja Pakilassa.

”Valitsimme nämä alueet, sillä niillä jokaisella on omanlaisensa ilmanlaatuun liittyvät ongelmat”, kertoo Hope-hankkeen projektipäällikkö Jussi Kulonpalo. Hope-hanke on saavuttanut puolivälinsä, ja Kulonpalon mukaan kannettavien mittalaitteiden testaaminen on sujunut Helsingissä tähän mennessä hyvin.

”Vapaaehtoisia mittalaitteiden kantajia on löytynyt riittävästi koronavirusepidemiasta huolimatta. Pienikin määrä mittalaitteita antaa yhdestä asuinalueesta suhteellisen tarkan kuvan”, Kulonpalo sanoo.

Koko Helsingin kokoisen alueen kattamiseksi mittalaitteita pitäisi kuitenkin olla useita tuhansia. Kulonpalon mukaan sensorit voisivat tulevaisuudessa matkustaa esimerkiksi bussien katoilla. Sensoreita on jaettu myös kaupungin työntekijöille, esimerkiksi päiväkoteihin ja koulujen välituntivalvojille. Lisäksi hieman isompia, maitopurkin kokoisia Vaisalan mittalaitteita sijoitetaan kaupunkilaisten parvekkeille ja pihoille.“